Kuinka kaikki alkoi
Tiimari-ketjun tarina alkoi yhden miehen - Kari Sulkasen - unelmasta.
8-lapsisen perheen poika näki pienestä pitäen, kuinka isä hankki leivän pöytään antikvariaatin pitäjänä. Tajutessaan isänsä työn vaativuuden hän päätti jo varhain, ettei hän koskaan ryhtyisi yksityisyrittäjäksi. Pienen pojan silmissä isän työ oli ankaruudessaan "koiran hommaa". Karista tulikin vähän yli kaksikymppisenä pidetty liikunnanopettaja ja myöhemmin myös menestyksekäs uintivalmentaja.
Mieli yrittäjäksi ryhtymisestä kuitenkin muuttui vuonna 1971, kun Kari näki sopivan, tyhjillään olevan liikehuoneiston Lahden keskustassa ja häneen iski tyhjän tilan kammo. Tyhjä liikehuoneisto oli pakko täyttää tavaroilla, nimenomaan kirjoilla, lehdillä ja paperitavaralla. Liikeen nimi KarvaMarja syntyi Karin lempinimen "Karva" ja Marja vaimon nimen mukaan. KarvaMarjan hyllyt olivat pian täynnä jäännöseräkirjoja ja -lehtiä. Ostettinpa joitakin paperitarvikkeitakin joille annettiin liikkeestä yksi nurkka.
Ensimmäiset asiakkaat koostuivat Kari Sulkasen entisistä oppilaistaan ja valmennettavista. Puskaradio toi kuitenkin koko ajan lisää asiakkaita Karin "monipuoliseksi antikvariaatiksi" kutsuttuun liikkeeseen ja vuonna 1975 Kari Sulkasella oli samanlaisella tuoterepertuaarilla varustettuja liikkeitä jo kahdeksan. Matkan varrella liikkeiden nimi vaihtui Tiimariksi ja valikoima kehittyi. Tarjolla alkoi olla yhä enemmän paperi-, kodinkäyttö- ja lahjatavaraa.
Aluksi Sulkanen hankki tuotteita maan suurimmasta tukusta, Tammertukusta. Nopeasti hän kuitenkin huomasi, samoista valikoimista ostivat muutkin paperitarvikeliikkeet myytävänsä.
Kari halusi Tiimarin olevan erilainen kuin muut: monipuolisempi ja ehdottomasti muita edullisempi, joten hän alkoi suunnata hankintamatkoja Eurooppaan, Kiinaan ja Japaniin.
Kari Sulkanen osti kauppamiehen vaistollaan kaiken itse, useimmiten suurissa erissä. Hän myös myi kaiken itse, joten hinnoissa näkyivät paljousalennukset ilman välikäsien palkkioita. Kuluttajat rakastivat Tiimarin vaihtuvia, erikoisia ja monipuolisia valikoimia ja tunsivat saavansa rahoilleen vastinetta. Hinnoittelussa noudatettiin Karin hyväksi havaitsemaansa periaatetta: "Tavara käy kyllä kaupaksi, kunhan sillä on sekä myyjää että ostajaa palveleva hinta". Samaan periaatteeseen perustuu Tiimarin ostotoiminta ja hinnoittelu yhä edelleen.
Viideskymmenes Tiimari –myymälä avasi ovensa vuonna 1985. Sulkanen tiesi tarvitsevansa apua nopean kasvun saavuttamiseksi, joten hän etsi ketjulle yhteistyökauppiaita, jotka tekivät kasvun mahdolliseksi.
Seuraava merkittävä muutos liiketoiminnassa tapahtui vuonna 1990, jolloin hän myi Tiimari -ketjun Rautakirja Oy:lle. Kari jäi kuitenkin toimitusjohtajaksi luomaansa yritykseen, sillä olihan hänelle kertynyt bisneksestä korvaamaton tietotaito sekä onnistumisten ja erehdysten kautta syntynyt vaisto viedä Tiimaria oikeaan suuntaan.
Oikeasta suunnasta todistivat Tiimarin jatkuva myynnillinen kasvu ja toinen toisensa jälkeen avattu uusi myymälä. Vuonna 1991 avattiin 100:s Tiimari ja viiden vuoden päästä, vuonna 1996 150:s Tiimari.
Rautakirjan aika päättyi 1998, jolloin Tiimari ostettiin uudelleen yksityiseen, toimivan johdon ja CapMan Capital Management Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen omistukseen. Tuolloinkin Tiimari jatkoi kasvuaan.
Vuoden 2000 aikana Kari Sulkanen alkoi vähitellen vetäytyä roolistaan Tiimarin vetäjänä. Pitkän elämäntyön tehtyään hän uskoi Tiimarin kasvun ja laajemman kansainvälistymisen uuden toimitusjohtajan käsiin. Tästä jatkuu yhden miehen unelmasta syntynyt menestystarina.